Kesä 2008 museo-oppaana

Virolahden Bunkkerimuseo koki vuonna 2008 monia uudistuksia kuntauudistuksen vanavedessä ja vetovastuun muuttuessa. Niinpä kesätyöstä museo-oppaana muodostuikin arvattua haastavampi, mutta myös mielenkiintoisempi. Alla kuvatut uudet tilat toivat mukanaan uusia toimintamuotoja ja -vastuuta, joita lähdimme yhdessä Miehikkälän kunnan kulttuuritoimen kanssa purkamaan ja uudelleen rakentamaan. Oli mietittävä uudelleen sisätilojen näyttelyiden ja ulkomuseoalueen opastaminen ja yhteenliittäminen, museovieraan saapuminen museoon ja museokäynnin kulku sekä tarvittavat opasteet, oli pohdittava työvuoroja ja uuden kahvilan käytännön järjestelyitä sekä tietysti omaksuttava nopeasti valtava määrä sota- ja linnoitushistoriaa paikallishistoriasta puhumattakaan.

Kuva: Mika Honkalinna

Äärettömän mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia kokemuksia mahtui kesään monta. Paikkakunnan sotaveteraanit pitivät suosittuja "opaspäivystyksiä" viikonloppuisin ja opastivat avuliaasti myös ulkopaikkakuntalaista kesäopasta muun muassa lähimetsien parhaiden marjapaikkojen löytämisessä. Läheisen Haminan reserviupseerikoulun ryhmien vierailut olivat opettavaisia niin asiasisällön kuin käytännönjärjestelyidenkin puolesta. Ja pääsipä nuori opasneitikin kokeilemaan komento- ja äkseeräystaitojaan ryhmänjohtajan avustuksella! Salpakeskuksen muiden oppaiden kanssa tehtyjen korsuretkien avulla tulivat myös lähialueen erityyppiset puolustuslaitteet tutuiksi ja Salpa-aseman valtavat mittasuhteet avautuivat uudella tavalla. Samalla kasvoi arvostus sekä linnoituslaitteiden rakentajia että niitä miehittäneitä sotilaita kohtaan.

Lisätietoa Salpalinjasta:

Salpalinja on noin 1200 kilometrin mittainen, massiivinen puolustuslinja, joka rakennettiin vuosina 1940 - 1941 ja 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi. Salpalinja kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle saakka. Vaikka Salpalinjan kestävyyttä ei jouduttu taisteluin testaamaan, vaikutti itärajan vahva linnoittaminen olemassaolollaan aselevon syntymiseen syyskuussa 1944 ja näin Suomen säilymiseen itsenäisenä valtiona.

Salpa-asema on suurelle yleisölle usein hyvin tuntematon käsite. Kyseessä on kuitenkin itsenäisen Suomen tähän saakka mittavin rakennustyö. Salpalinjan linnoitteita löytyy yli 30 kunnan alueelta (luku laskettu ennen viime vuosien kuntauudistuksia). Suomenlahden ja Luumäen Kivijärven väliselle alueelle sijoitettiin yhtenäiseen puolustusasemaan suurin osa Salpalinjan selkärangan muodostavista teräsbetonikorsuista. Tältä alueelta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnista löytyy myös Salpakeskukseksi nimetty Salpa-aseman historiaa, merkitystä ja nykytilaa laajimmin esittelevä museoiden joukko.

Salpakeskuksen muodostavat:

• Miehikkälän Salpalinja-museo
• Virolahden Bunkkerimuseo
• Pioneerimuseo
• Salpalinjan perinneyhdistys ry