Linssilude paikallislehdissä

Koska näkyvyys kunnassa on yksi paikallismuseotoiminnan ehdoista sekä erityisen tärkeää nyt kun museotoimella on myönnetty Museoviraston hankerahoitusta, olen nakottanut yhdessä jos toisessakin alueellisessa ja paikallisessa lehdessä sekä uusien näyttelyiden että itse hankkeen tiimoilta.

Sellaista koulutusta ei kyllä opiskeluni tarjonnut, että olisin oppinut hymyilemään kuvissa luonnollisesti tai antamaan hyvin muotoiltuja ja kiinnostavia kommentteja. Mutta yritän oppia.




Vesipasa ja minä.


Tässä parin paikallislehden jutun pdf-tiedostot.
Pitäjänuutiset 21.6.2012.
Pitäjänuutiset 6.7.2012.

Museovirasto: PAMU-hanke

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti syksyllä 2010 työryhmän kehittämään säätiö- ja yhdistyspohjaisten sekä kunnallisten, ei-ammatillisesti ylläpidettyjen paikallis- ja kotiseutumuseoiden ja erikoismuseoiden toimintaa. Työryhmän työskentely päättyi vuoden 2011 lopussa.

Kehittämishankkeen tavoitteena oli parantaa paikallismuseoiden toimintaedellytyksiä, nostaa esille paikallismuseotoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueellisen omaleimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistamisessa sekä lisätä yhteistoimintaa sekä museokentän sisällä että sidosryhmien kanssa.
Erityisesti tulevan kuntamuutoksen aiheuttamat yhdistymiset suuremmiksi kokonaisuuksiksi uhkaavat häivyttää vanhoja kunta- ja kylärajoja. Paikallismuseot tarjoavat tavan säilyttää uusien suurkuntien pienempien osien omaa historiaa ja yhteisöllisyyttä. Samalla on mahdollista rakentaa ja määrittää myös uuden kuntakokonaisuuden yhteistä historiaa ja identiteettiä. Paikallismuseotyön arvo ja paikka paikallisena ja alueellisena voimavarana on huomioitava myös kuntatyössä. Kokoelmat ja niihin liitetyt tarinat ovat osa tapaamme rakentaa maailmankuvaamme. Alueellisia tyylejä edustavat esineet kertovat aikansa oloista ja kulttuurivaikutteista juuri kyseisellä paikkakunnalla.

Työryhmän työn tueksi laadittiin kartoitus paikallismuseoiden tilanteesta, kokoelmista ja museorakennusten tilasta. Selvityksessä kävi ilmi, että kokoelmanhallinnan puutteet ovat tutut kaikissa museoissa: kokoelmat kasvavat, luettelointi laahaa jäljessä, kokoelmien järjestelyssä on puutteita, samoin kuin säilytystiloissa ja -olosuhteissa. Viime vuosina kokoelmien digitointiin on ryhdytty useissa paikallismuseoissa, mutta suuri osa kokoelmista, niin esineistä kuin valokuvistakin, on yhä täysin luetteloimatta. Kokoelmien digitointikaan ei tuo täyttä varmuutta kokoelmien säilymiselle, sillä tietotekniikan sovellusten säilyvyyttä ei voida taata. Myös dokumentoinnin ja luetteloinnin tasossa on usein ongelmia ja suuria vaihteluita.

Keskimääräinen kartunta paikallismuseoissa on 75-90 esinettä/vuosi. Kokoelmien karttuminen ei aina ole suunnitelmallista tai ongelmatonta vähäisten henkilöresurssien ja tarpeenmukaisten säilytystilojen puuttumisen vuoksi. Valokuvakokoelmat karttuvat esinekokoelmaa nopeammin, erityisesti viime vuosikymmenen aikana. Paikallismuseoilla on keskimäärin vajaat 3000 luetteloitua kuvaa kokoelmissaan. Kokoelmiin kuuluvista esineistä paperille on luetteloitu noin 63 % ja sähköisesti eli tietokoneelle jotakin tietokantasovellusta käyttäen noin 27 %. Valokuvakokoelmista noin 18 % on luetteloitu paperille ja sähköisesti suurin piirtein saman verran.Rakkaudesta kulttuuriperintöön. Paikallismuseotoiminnan kehittämistyöryhmän loppuraportti

Osana PAMU-hanketta toteutettiin paikallismuseoille suunnattu ideahaku syksyllä 2011, jonka tavoitteena oli löytää hyviä käytäntöjä ja toimivia yhteistyömalleja. Ideahaun kautta löydetyt kymmenen paikallismuseoiden kehittämishanketta toteutetaan vuoden 2012 aikana.

Työllistyin itse Savonlinnan alaisen Mäntyharjun paikallismuseon kokoelmanhallintaa painottavaan hankkeeseen. Kesän 2012 aikana on tarkoitus tutustua museon kokoelmiin ja laatia museolle kokoelmien arvoluokitukseen perustuva kokoelmastrategia, jonka turvin museo toimintaa voidaan lähteä kehittämään ja ohjaamaan.