Pro gradu-tutkielma

Jokaisen perustutkinto-opiskelijan opiskelu-uran huipentuma lienee pelätty ja välillä parjattukin pro gradu-tutkielma. Oma lempilapseni Clothes-wearing Men. Edward Bulwer-Lytton ja dandykulttuuri 1820- ja 1830-luvuilla valmistui syksyllä 2010. 

 Robert Cruikshank: Monstrosities of 1827. Pro gradu-työni kuvitusta.

Käsittelin tutkimuksessani Britannian historian kiintoisaa historiallista solmukohtaa, niin kutsuttua sijaishallitsijanaikaa (regency). Kyseessä on ajanjakso, jolloin ei vielä eletty viktoriaanisen kulttuurin tiukkojen sääntöjen alla, mutta ei enää Yrjöjen aikaisten sosiaalisten normien mukaan.
Tutkimuskohteenani oli varhainen dandykulttuuri. Aihetta käsittelin kahden päähenkilön kautta: kirjailija Edward George Bulwer-Lytton (1803-1873) ja hänen luomansa romaanihenkilö Pelham samannimisessä romaanissa, joka oli tutkielmani päälähde. Yhtäältä tarkastelin seurapiirien suorastaan pakonomaista tarvetta luoda uutta, erottautua, luoda ja kuluttaa muotia. Toisaalta nostin esiin myös kirjallista kulttuuria ja kaunokirjallisuutta historiantutkimuksen lähteenä. 

Bulwer-Lytton 1820-luvulla. Henry Richard Cookin kaiverrus Alfred Edward Chalonin mukaan noin vuosilta 1830 – 1841. Pro gradu-työni kuvitusta.

Kiireestä huolimatta nautin graduprosessista suunnattomasti ja olin myös lopputulokseen tyytyväinen. Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksella painotetaan seminaarityöskentelyä ja vertaisarviointia, joten graduani käsiteltiin tutkielmaseminaarin lisäksi myös kahdessa teemaseminaarissa. Mielestäni tämä omien ja muiden töiden lukeminen ja arviointi kehittivät valtavasti tieteellistä ajatteluani ja kykyäni ilmaista itseäni ja argumentoida tieteellisesti. Myös yleissivistys kasvoi kohisten päästessämme tutustumaan muiden tutkimusaiheisiin. Loppuvaiheessa olin vielä onnekas saadessani ohjaavan professorin lisäksi toisen teemaseminaarin vetäjän arvokkaat kommentit.

Vaivannäkö palkittiin valmiilla gradulla ja tarkastajien myönteisellä lausunnolla: 

"Närhen tutkimus osoittaa tekijänsä olevan lahjakas nuori tutkija, joka kykenee syvälliseen ja kriittiseen analyysiin. Hänen tutkielmansa on poikkeuksellisen kypsä pro gradu –tutkielma; lisäksi se on myös muodollisesti laadukasta ja viimeisteltyä työtä. Tutkielma on kauttaaltaan harkittu ja syvällisesti pohdittu. Suurella mielihyvällä esitämmekin sen hyväksymistä korkeimmalla arvosanalla, laudaturilla."

Harjoittelu: Forum Marinum

Opintojeni loppuvaiheilla syksyllä 2010 hain palkattomaan harjoitteluun Merikeskus Forum Marinumiin Turun linnan läheisyyteen. Toiveenani oli päästä erityisesti tutustumaan museotietojärjestelmä Musketin käyttöön ja esineen matkaan esimerkiksi mahdollisesti lahjoituksesta kokoelmiin, varastoon ja näyttelyyn.

Asiantuntevan ja avuliaan henkilökunnan opastuksessa sainkin tehdä hyvin monipuolisesti kokoelmatyötä ja tutustua myös näyttelynsuunnitteluprosessiin ja museopedagogiikkaan mm. koululaisryhmien vierailujen suunnittelussa. Järjestin ja inventoin  alustavasti Suomen meripalastusseuran kokoelmalahjoituksen ja inventaariani käytettiin myöhemmin koottaessa uuttaa perusnäyttelyn osaa "Apua merelle. Meripelastuksen historiaa Suomessa". Näyttely on ollut esillä Kruununmakasiinissa 4.5.2011 lähtien.

Kiireiseksihän syksy meni harjoittelussa oppiessa, töitä tehdessä ja pro gradu-tutkielmaa laatiessa. Onneksi sekä työnantajani että Forum Marinumin väki joustivat tarpeen vaatiessa.

Kuvamateriaali Merikeskuksen internet-sivuilta.

Turun yliopiston pohjalainen osakunta ry 80-vuotta

Jokainen opiskelija tietänee, että pelkällä opiskelulla ja työnteolla ei vielä saa päiviä tekemistä täyteen. Itse liityinkin jo varhaisessa vaiheessa sekä Turun yliopiston ainejärjestöön Kritiikki ry:hyn että Turun yliopiston pohjalainen osakunta ry:hyn. Näistä jälkimmäinen täytti vuonna 2009 komiat 80 vuotta. Tapahtuman juhlistamista varten haimme ja saimme apurahaa Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahastolta. Apurahan ja talkootöiden voimalla järjestimme juhlanäyttelyn osakunnan historiasta, vuosijuhlat ravintola Julinissa sekä osakuntaviikonloppu syksyllä 2009 yhdessä naapuriosakuntien Savo-Karjalaisen osakunnan ja Satakuntalais-Hämäläisen osakunnan kanssa.

Juhlanäyttely "Vakavista asioista keskusteltiin vakavista; ja kun ilonaika alkoi, oli se välitöntä kuin perhejuhla. Turun yliopiston pohjalainen osakunta 80 vuotta." oli esillä Turun yliopiston päärakennuksen aulassa 16.3.–29.3.2009. Juhlanäyttelyn tarkoituksena oli esitellä TPO:n historiaa ja toimintaa sekä erityisesti sen asemaa olennaisena osana opiskelijakulttuuria lähes koko Turun yliopiston olemassa olon ajan. Kohdeyleisönä toimivat erityisesti nykyiset ja vanhat osakuntalaiset, mutta myös koko ylioppilaskunta sekä vierailijat.

Juhlanäyttelyn sunnittelu tapahtui osana Turun yliopiston museologian oppiaineen Näyttelysuunnittelu-kurssin kurssitehtävää. Arvokkaita neuvoja ja apua saimme oppiaineen tutkijalta Sirkku Pihlmanilta. Laatimamme näyttelysuunnitelma löytyy tästä.



”Mä tykkään, jottaa Pohojalaasen Kerhon tehtävä on entistäki tärkiee. Pohojalaaset on aina ollu etunenäs silloon, kun täs maas on jotaki tosisnansa tärkiää tapahtunut. Ja mä on vissi siitä, jotta jos joskus vielä jotaki tapahtuu, niin siit’ ei oo pohojalaaset kaukana. Mä en tarkoota mitää erinomaasta, mutta sanonpahan vain. Kun tilaasuus tuli.” (Eero Kataja Pohjalaisen Kerhon kokouksessa 10.10.1947)

Kesä 2008 museo-oppaana

Virolahden Bunkkerimuseo koki vuonna 2008 monia uudistuksia kuntauudistuksen vanavedessä ja vetovastuun muuttuessa. Niinpä kesätyöstä museo-oppaana muodostuikin arvattua haastavampi, mutta myös mielenkiintoisempi. Alla kuvatut uudet tilat toivat mukanaan uusia toimintamuotoja ja -vastuuta, joita lähdimme yhdessä Miehikkälän kunnan kulttuuritoimen kanssa purkamaan ja uudelleen rakentamaan. Oli mietittävä uudelleen sisätilojen näyttelyiden ja ulkomuseoalueen opastaminen ja yhteenliittäminen, museovieraan saapuminen museoon ja museokäynnin kulku sekä tarvittavat opasteet, oli pohdittava työvuoroja ja uuden kahvilan käytännön järjestelyitä sekä tietysti omaksuttava nopeasti valtava määrä sota- ja linnoitushistoriaa paikallishistoriasta puhumattakaan.

Kuva: Mika Honkalinna

Äärettömän mielenkiintoisia ja mieleenpainuvia kokemuksia mahtui kesään monta. Paikkakunnan sotaveteraanit pitivät suosittuja "opaspäivystyksiä" viikonloppuisin ja opastivat avuliaasti myös ulkopaikkakuntalaista kesäopasta muun muassa lähimetsien parhaiden marjapaikkojen löytämisessä. Läheisen Haminan reserviupseerikoulun ryhmien vierailut olivat opettavaisia niin asiasisällön kuin käytännönjärjestelyidenkin puolesta. Ja pääsipä nuori opasneitikin kokeilemaan komento- ja äkseeräystaitojaan ryhmänjohtajan avustuksella! Salpakeskuksen muiden oppaiden kanssa tehtyjen korsuretkien avulla tulivat myös lähialueen erityyppiset puolustuslaitteet tutuiksi ja Salpa-aseman valtavat mittasuhteet avautuivat uudella tavalla. Samalla kasvoi arvostus sekä linnoituslaitteiden rakentajia että niitä miehittäneitä sotilaita kohtaan.

Lisätietoa Salpalinjasta:

Salpalinja on noin 1200 kilometrin mittainen, massiivinen puolustuslinja, joka rakennettiin vuosina 1940 - 1941 ja 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi. Salpalinja kulkee itärajaamme myötäillen Suomenlahdelta Savukoskelle ja sieltä kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle saakka. Vaikka Salpalinjan kestävyyttä ei jouduttu taisteluin testaamaan, vaikutti itärajan vahva linnoittaminen olemassaolollaan aselevon syntymiseen syyskuussa 1944 ja näin Suomen säilymiseen itsenäisenä valtiona.

Salpa-asema on suurelle yleisölle usein hyvin tuntematon käsite. Kyseessä on kuitenkin itsenäisen Suomen tähän saakka mittavin rakennustyö. Salpalinjan linnoitteita löytyy yli 30 kunnan alueelta (luku laskettu ennen viime vuosien kuntauudistuksia). Suomenlahden ja Luumäen Kivijärven väliselle alueelle sijoitettiin yhtenäiseen puolustusasemaan suurin osa Salpalinjan selkärangan muodostavista teräsbetonikorsuista. Tältä alueelta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnista löytyy myös Salpakeskukseksi nimetty Salpa-aseman historiaa, merkitystä ja nykytilaa laajimmin esittelevä museoiden joukko.

Salpakeskuksen muodostavat:

• Miehikkälän Salpalinja-museo
• Virolahden Bunkkerimuseo
• Pioneerimuseo
• Salpalinjan perinneyhdistys ry