Istuttuani useammat Naistutkimus- ja Queer-päivät yleisön puolella pääsin viimein vuonna 2009 mukaan järjestämään itselleni niin rakkaaksi käyneen oppiaineen tärkeintä vuosittaista tapahtumaa.
Naistutkimuspäivien järjestäminen oli osa työtehtäviäni toimiessani harjoittelijana Turun yliopiston naistutkimuksen (nyk. sukupuolentutkimus) ja taidehistorian oppiaineille kesällä ja syksyllä 2009. Pieni, mutta sitäkin pippurisempi, "konferenssisihteeristömme" käsitti neljä henkeä: minut, oppiaineen toimistosihteerin ja Åbo Akademin Kvinnovetenskapin työntekijää/harjoittelijaa. Yhdessä suunnittelimme seminaariohjelman ja aikataulut, hoidimme kirjeenvaihtoa sekä kotimaisten että kansainvälisten luennoitsijoiden kanssa, koordinoimme avustajajoukkoa, loimme budjetin ja valvoimme sen toteutumista sekä tietysti loimme Naistutkimuspäiville internet-sivut ja tarvittavat esitteet.
Koko harjoitteluaikani oli äärimmäisen antoisaa, mutta Naistutkimuspäivien suunnittelu lähes alusta lähtien sekä mahdollisuus nähdä ja kokea tämäntyylisen prosessin laajuus, monimutkaisuus ja problematiikka loppuun asti antoivat korvaamatonta tietotaitoa sekä tapahtumanjärjestämisestä että ryhmätyöskentelystä. Naistutkimuksen oppiaineen väki oli sekä uskomattoman anteliasta kokemuksensa ja tietojensa jakamisen suhteen että määrättömän kärsivällistä opastaessaan harjoittelijaa akateemisessa viidakossa.
Päivien teemaksi valikoitui "Materiaalisuuden mahdollisuudet/Materialitetens möjligheter", aihe puhutti silloin (ja puhuttaa yhä edelleen) tutkijoita sekä naistutkimuksessa ja ihmistieteissä laajemminkin. Työryhmiin ilmoittautuikin runsaasti tutkijoita, joiden tutkimusaiheet käsittelivät aihetta monipuolisesti. Esiin nousivat niin historiallinen, terveystieteellinen, tilallinen, representatiivinen kuin maskuliininenkin näkemys ja suuntaus.
Päivien pääpuhujina toimivat professori Jackie Stacey Manchesterista, professori Nina Lykke Linköpingistä ja professori Desiree Lewis Western Cape'stä. Kulttuurihistorioitsijalle paljon ajateltavaa (ja jopa pelättävääkin) herätti erityisesti Staceyn luento "Culture as the New Bad Object: Materialities in Feminist Theory", jossa Stacey pohti kulttuurin käsitteen tarpeellisuutta, tai mahdollista tarpeettomuutta, feministiselle tutkimukselle.
Kuvaa klikkaamalla pääset Naistutkimuspäivien internet-sivuille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti